Aurinko

Tämän aamuisen valoilmiön innoitus

Aurinko armas

Eilen illalla aurinkoinen näin kauniisti toivotti minulle hyvää yötä.....

leikki hetken kuurupiiloa ja pullahti aamulla viiden aikaan huomenet toivottamaan!.

Aurinkoista ja lempeää viikkoa kaikille!

Glögillä...

....lämmittelemässä

Valon taistelua

Toissa-aamuna valo voitti tämän kamppailun.

Tiistaiklassikko kulkee katoilla

Ja minähän en kolttuani riisu!

Tuuli vinkuu ja vikisee ikkunan raossa. Vaatii riisuntumaan.  Ilma täyttyy kullankeltaisista hepeneistä. Tuulen tanssittamista. Sitkeä Rouva Puukin antautuu syystuulentanssiin ja luovuttaa...

Voi miten pienistä asioista suuri elämä koostuukaan!

Hyvää perjantaipäivää, te kaikki ihanat ihmiset!

Mihin minulla on kiire? Ei mihinkään.

Eilen oli erikoinen sää. Satoi. Paistoi. Satoi. Paistoi. Satoipaistoi.

Taivaalla laukkasi valkoinen ratsu, jonka tuuli vei mennessään.

Etelän puolella maisema olikin aivan erivärinen.

Ruska koristautunut maahan

Tämän aamun taivas punertaa  aurinkoisempana, valoisampana. Ehkä. Ehtiihän tämä vaihtua vielä moneen kertaa päivän kuluessa....

Matkalaukullinen tekemättömiä matkoja,

kengät täynnä kulkemattomia polkuja

varpaat tallustamattomia askelia.

Silmät pullollaan näkemättömiä maisemia,

ja reppu,

reppu painaa vaeltamattomista vuorista.

Mihin minulla on kiire?

Ei mihinkään.

- kiiris -

Hyvää tätä päivää kaikille. 

Eräänä sumuisena syysaamuna..

...ja kuun loisteessa

Tiistaiklassikko

Kamera löysi vanhat uimakopit. Taisi olla Pihlajasaari.... tai ehkä Uunisaari, jonka ohi seilattiin.

Tänä aamuna klo 6.06

Aamukahvit auringossa

Tuolta se pullahtaa esiin, aurinkoarmas kippuravarvas.

Keidas kaupungissa

Muutamia kilometrejä kaupungin keskustasta löytyy keidas...

.. niityllä missä sirkat soi ja kesätuuli viuhuu....

Hissukseen etsitään polku ja mennään mamman pikkupikku piilopirttiin keittelemään kahvit.

keitaalta kivenheiton päässä voi vilvoitella meressä....

Tästä pitäisi nauttia ennen talven valkoisuuden saapumista!

Vanhaa Tallinnaa

Ukkosmyrsky saapui....

Ylöspäin tötterölle nousevat pilvet tietävät ukkosta....

Paikalliset sadekuurot kurmottivat kaupunkia...

Hui!! Jytinää.....

Hetken päästä luonto rauhottui ja valo piirsi värikaaren taivaalle... Löytyisiköhän nosturin juurelta padallinen kultarahoja..!?

Huiskis!

Parvekenysvääjän vinkkelistä nähtynä.....

Parvekenysvääjän päivystyspaikalta näkee kaikenlaista.... (aamukahvi on vasta keittymässä)

Poutapilvien loputonta vaellusta...

Kaikenlaisia ohikiitäjiä....

Auringon värjäämiä kuusen latvakäpyjä.... (heilahti)

Poutapilven ja oliivipuun. Nämä varjot kertovat, että on ilta...

Ja niin on taas yksi päivä kulutettu. Yksi päivä lähempänä kolmenvuodenprojektini päättymistä...

Kuinka pieni maailmani onkaan tämän kaiken keskellä....

Mitä mainiointa viikonvaihdetta!

Kauneus on katsojan silmissä

Vanhaa... 

ylikukkinut....

yliylikukkinut....

Suolaisia unelmia.....

Ich habe einen kleinen Spaziergang durch Tervasaari gemacht!/ Tallustelin Tervasaaren laiturilla.

Suolainen vesi kuohuu suonissani, kun tuoksutan merta. Muistelen nuoruuden aikaani Katajanokalla.... Tästä suunnasta Uspenskin katedraali pääseekin oikeuksiinsa, kun edessä ei ole tuo järkyttävä sokeripalatalo, joka näkyy Kauppatorin suunnasta.!

Niin paljon paljon toinen toistaan hienompia pursia.. miksi ne ovat laiturissa, miksei merellä. Ihmettelen!

Tämä matkapursi juuri kiinnittäytyi laituriin Kruunuhaan rantaan...

Jos minulla olisi rannikkolaivurikurssi käytynä, paljon rahaa ja varakuljettaja, ottaisin tämän sympaatin! Ja lähtisin kyntämään maailman meriä.

Kameran etsin toiseen suuntaan: Kalasatama. se on myllätty ja jyllätty uusia asuinrakennuksia varten. Hieno asuinpaikka, meren äärellä..... Hienosti graffitit sävy sävyyn maankaivajan kanssa :)))

Vielä silmän viivähdys nuoruuteni Katajanokalle. Vanha kotitaloni pilkistelee tuolta Katajanokan Kasinon takaa.

Niin minä merta rakastan, sen tuoksua, maininkejaan. Noita hiljaa keinahtelevia paatteja. Unelmoin, mutta minun on tyytyminen pieneen soutuvenhoon, eikä siihenkään, kun laituripaikat ovat niin  tuhottoman kalliita. 

Huokaus! Luulen, että olen entisessä elämässäni ollut merenkulkija.

Aikaisin aamulla / Early in the Morning

Minä ja satakieli

Joku aika sitten ihastelin Helsinkiä mereltä. Tänään juhannusaattona pieni maailmani on samanlainen. Aamuaurinko heittelee timantteja tyynenä lepäävään mereen. Ilma on kuin lämmintä pumpulia. Kuin niittyvillaa.

Autojen murina on heikentynyt lähes olemattomiin, kadut tyhjentyneet.

Pesimätön satakieli heläytteli ja rummutti neidonkutsuja aamuyön tunteina. Vielä sillä on yritystä, jospa vaikka juhannusheilan saisi laulullaan houkutelluksi. Se on vaihtanut paikkaa, kun alkukesän 100 desibelin huiluilu on vaimentunut. Tai sitten sillä on jo ääni käheänä. Minäkin laulan, hyräilen, vaan heilaa en laulullani tavoittele. Hyräilen sydämen kyllyydestä. Tästä hetkestä.

Yhdessä satakielen kanssa olen viettänyt aamutunteja. Sen joka vielä jaksaa laulaa.  Katsellut heräävää kaupunkia. Aistinut piharuusujen, sireenien, koivujen tuoksun, jotka vieno tuuli pelmauttaa aamuuni. Makustellut parvekkeen yrttitarhaa. Tuntenut meren läheisyyden.  Aamut ovat ihan parhaita. Aamulla olen aina uusi. Aamulla näen asiat paremmin kuin eilen, kirkkain silmin.  Parempana. Jaksan olla minä. Itseni.

Aamulla minussa on rauha. Ihana lempeä rauha. Kivut ovat poissa. Uudet asiat kimpoavat mieleeni. Täyttävät pääni ajatuslokerot, järjestäytyvät. Isot edessä, pienet takana. Tänä aamuna minä ajattelen vain pienesti. Pieniä asioita. Annan raikkaan hiljaisen aamutuulen viedä isot asiat mennessään. Merten taakse. Kauas.

Kirkuvat lokit pyyhältävät ohitseni, kiertelevät, kaartelevat. Höpöttävät keskenään kuin mammat torin vilskeessä.  Välillä aurinko valkaisee ne melkein näkymättömäksi. Tämän kesän pääskysjoukkokin on vauhdissa. Yönsinisinä syöksähtelevät ristiin rastiin ylös alas, kirskuvat ja kikattavat. Tanssivat vimmattua juhannustanssia, taukoamatta. Napsivat jokaisen eteensä sattuvan hyönteisen.

Ajattelen kukkaisajatuksia. Värillisiä ajatuksia. Päätän toteuttaa yhden pienen ajatuksen. Menen torille ostamaan itselleni juhannuskukan. Tai kaksi. Tai monenmonta.

En anna minkään häiritä tätä suloista aamuhetkeä itseni kanssa. Tämä on minun aamuni. Minä hengitän.


- kiiris -

City Lights /Kaupunginvalot

Ensin akryylimaalasin. Sitten pesin juuriharjalla koko hoidon. Kankaaseen tulleiden reikien päälle liimasin hesaria. . Maalasin uudestaan. Pah pah. Valokuvasin. Käsittelin kuvan photoshopissa. Viimesilaus Picasassa.
Ja sekasoppa oli valmis!

Kuva kuvan kuvasta kuvaan kuvaksi

Minä olen nyt innostunut värkkäämään kuvasta kuva -koosteita. Yllättävän hienoja yksityiskohtia löytyykin kun alkuperäistä otosta tarkemmin tutkii.