Tornadoja!

Eilen riehui kaksi tornadoa tuossa n. 10 kilometrin päässä Fuengirolasta, Torremolinosissa. Melkoista hävitystä sai rannalla aikaan, Hajotti rantankahviloita, repi kattoja, kaatoi autoja ja vaikka mitä. Luntakin satoi ja oli valtavat tulvat.
Me selvisimme pelkällä säikähdyksellä, oli vaan rankkasadetta ja ukkonen jyrisi. Hui! Nyt onkin sitten muutaman päivän sadejakso, joten sisälllä tassutellaan ja katsotaan leffoja. Niin että tulee se syksy tännekin. Onkin ollut harvinaisen lämmintä ja sateetonta. (kuvat on lehtikuvia)

Aika hurjaa!

Lokakuun abstraktia /2

"Metsässä"

Kuva tehty digitaalisesti, hiiri pensselinä ja sovelluksena Illustrator.

1. lokakuun abstrakti -haaste

Löysin tällaisen Millin ylläpitämän haasteen. Tässä minun näkemykseni abstraktista lokakuusta 1.
Kuva on piirustettu digitaalisesti Illustratorilla, hiirtä käyttäen kynänä.

Neiti Syksy

Luovalauantai haastoi kuvaamaan syksyä.

Syyskollaasi

Tämän viikon värikollasissa haettiin pihlajan sävyjä. Tällaisen niistä  koostelin.

Ja minähän en kolttuani riisu!

Tuuli vinkuu ja vikisee ikkunan raossa. Vaatii riisuntumaan.  Ilma täyttyy kullankeltaisista hepeneistä. Tuulen tanssittamista. Sitkeä Rouva Puukin antautuu syystuulentanssiin ja luovuttaa...

Voi miten pienistä asioista suuri elämä koostuukaan!

Hyvää perjantaipäivää, te kaikki ihanat ihmiset!

Mihin minulla on kiire? Ei mihinkään.

Eilen oli erikoinen sää. Satoi. Paistoi. Satoi. Paistoi. Satoipaistoi.

Taivaalla laukkasi valkoinen ratsu, jonka tuuli vei mennessään.

Etelän puolella maisema olikin aivan erivärinen.

Ruska koristautunut maahan

Tämän aamun taivas punertaa  aurinkoisempana, valoisampana. Ehkä. Ehtiihän tämä vaihtua vielä moneen kertaa päivän kuluessa....

Matkalaukullinen tekemättömiä matkoja,

kengät täynnä kulkemattomia polkuja

varpaat tallustamattomia askelia.

Silmät pullollaan näkemättömiä maisemia,

ja reppu,

reppu painaa vaeltamattomista vuorista.

Mihin minulla on kiire?

Ei mihinkään.

- kiiris -

Hyvää tätä päivää kaikille. 

Eräänä sumuisena syysaamuna..

...ja kuun loisteessa

Voi tätä väriloistoa!

Sateisuudesta huolimatta, harmaista päivistä huolimatta tämä on syksyjen syksy! Hehkuvat värit korostavat mielialaani. Ihan tekee mieli huutaa koko maailmalle : minä olen, minä hengitän! 

Joka paikasta pilkistelee voimallisia värejä, väriyhdistelmiä.

Aurinko sai koko siirtolapuutarhan hehkumaan ja suorastaan värihuutamaan...

Kumpulanmäen pikkumetsikkö on pukeutunut juhla-asuunsa, kuin karnevaaleihin menossa...

Pieni parvekevilliviinin alkukin tuumii, että punaista sen olla pitää!

Oli kerättävä myös kotiin kimppu syksyä.

Nnih!