tiistai 10. heinäkuuta 2012

Suolaisia unelmia.....


Ich habe einen kleinen Spaziergang durch Tervasaari gemacht!/ Tallustelin Tervasaaren laiturilla.

Suolainen vesi kuohuu suonissani, kun tuoksutan merta. Muistelen nuoruuden aikaani Katajanokalla.... Tästä suunnasta Uspenskin katedraali pääseekin oikeuksiinsa, kun edessä ei ole tuo järkyttävä sokeripalatalo, joka näkyy Kauppatorin suunnasta.!



Niin paljon paljon toinen toistaan hienompia pursia.. miksi ne ovat laiturissa, miksei merellä. Ihmettelen!



Tämä matkapursi juuri kiinnittäytyi laituriin Kruunuhaan rantaan...



Jos minulla olisi rannikkolaivurikurssi käytynä, paljon rahaa ja varakuljettaja, ottaisin tämän sympaatin! Ja lähtisin kyntämään maailman meriä.



Kameran etsin toiseen suuntaan: Kalasatama. se on myllätty ja jyllätty uusia asuinrakennuksia varten. Hieno asuinpaikka, meren äärellä..... Hienosti graffitit sävy sävyyn maankaivajan kanssa :)))



Vielä silmän viivähdys nuoruuteni Katajanokalle. Vanha kotitaloni pilkistelee tuolta Katajanokan Kasinon takaa.

Niin minä merta rakastan, sen tuoksua, maininkejaan. Noita hiljaa keinahtelevia paatteja. Unelmoin, mutta minun on tyytyminen pieneen soutuvenhoon, eikä siihenkään, kun laituripaikat ovat niin  tuhottoman kalliita. 

Huokaus! Luulen, että olen entisessä elämässäni ollut merenkulkija.



23 kommenttia:

  1. Helsingissä on paljon kauniita vanhoja rakennuksia. Saapa nähdä millaiset
    talot puolestaan Kalasatamaan on nousemassa...
    Kauniilla paikalla olet nuoruutesi viettänyt.
    Ei ihme, että merta rakastat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asuin monessa paikkaa Helsingissä, mutta Katajanokka oli ihan paras!

      Poista
  2. Helsingin ranat ovat upeita, katsoopa sitten merelle tai maalle päin. Mutta meri on niin suuri, sanoi Ninnikin Muumilaaksossa. Tuo sympaatti saataisi käydä kiikkeräksi valtameren mainingeissa, mutta tänne Saimaalle se olisi ihan omiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ne on sellaista harvojen herkkua. Onneksi pääsee siellä tallustamaan. Ai että sympaatti ei merikelpoinen..... no voihan.. pitänee pysyä saariston suojissa:))

      Poista
  3. Uskon, että olet ollut Sinbad-merenkulkija, sillä merinen tarina elää suonissasi ja siveltimessäsi.

    VastaaPoista
  4. Minullakin meri kuohuu suonissa, mutta silti tyydyn nykyisin katselemaan merta rannalta. Luulen että nuo paatit ovat rannassa siksi, että ne on hankittu suurella rahalla, että naapurit saisivat kadehtia. Minä en kadehdi, pitäköön paattinsa, en jaksa enää hyppiä laitureille ja kallioille tuolta korkeasta keulasta, tai heittää köyttä ja laittaa pollareita suojaksi. Aamuyöllä kun herää tuuli on kääntynyt ja vene kolkkaa kiviin. Se on veneromantiikkaa, koettu on, mutta nyt on rannalla hyvä. Vain mieli purjehtii ja lentää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ihminen voi mielikuvitella ja uneksua!

      Poista
  5. Jännää, minä taas en hirveästi viihdy vesien lähistöllä. Toki mukava välillä käydä uimassa jne, mutta veneilyt yms. eivät ole minun hommiani. Ennemmin minä tuntisin olevani kotona ilmassa. Oi laskuvarjohyppy tai kuumailmapallolentokin on vielä tekemättä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hyvä, että elementtejä löytyy kaikille! Kun kuumailmapallot purjehtivat parvekkeeni ohi, niin olen kyllä aatellut, että voisi olla aikamoinen elämys...

      Poista
  6. Kauniita kuvia ja maisemia. Rannalta sitä ihailen, merenkulkijaksi en haaveile. Peltojen keskellä kasvaneena se tuntuu vähän peloittavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen aina majaillut meren lähistöllä, siitä kait kaipuu....

      Poista
  7. Herzlichen Dank für's Mitnehmen auf diesen schönen Spaziergang in diesem wundervollen Ort.
    Herzliche Grüsse, Sichtwiese

    VastaaPoista
  8. Meri on minullekin rakas, vaikka asun kankaalla, mutta tiedän olleeni merenkulkija joskus, tai monestikin. Olemmekohan olleet samassa aluksessa ;-DD Hieno kuvasarja ja ihmettelen myös, miksi veneet makaavat laiturissa. Kalallahan niiden pitäisi olla:-o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, minäkin luulen niin, että samassa paatissa on seilattu! Sieltäköhän yhteinen huumorintajukin on peräisin:))

      Olen samaa mieltä. Kalalle heti, eikä lioteta paattia laiturissa! Minä ainakin menisin, vaikka soutamalla:)) huokaus....

      Poista
  9. Hm, jokaisella on Se Paikka! Se joka merkitsee jotakin, muistoja, unelmia, sielun kotia.

    VastaaPoista
  10. Mukava katsella Helsinkiä tästä vinkkelistä.
    Tyydyn ihailemaan vain noita purje ym veneitä, en ole purjehtija enkä viihdy pienissä veneissä. Vain laiva on kyllin iso.
    Hienot kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Purjehtia en minäkään osaisi. Vain ihastelen niitä. Minulle kelpaisi soutuvenekin :))

      Poista
  11. Voi Kiiris, kuinka kauniita kuvia sinulla onkaan näistä paateista ja muutenkin. Olen missanut nämä, kun pidin paussia, enkä juuri kurkkaillut koko bloggeriin.
    Veneet on ihania kuvattavia. Vaikkei sellaista itse omista, niin niitä on kiva katsella.

    VastaaPoista