lauantai 22. syyskuuta 2012

31 vuotta sitten!


Viimeyönä aloin setviä paperikasoja, kaappeja, hyllyjä, säilömyslaatikoita... Tämä öljyvärityö pullahti käsiini. Piti oikein pysähtyä miettimään ajan kulua. Olin silloin öljyvärikurssilla Työväenopistossa. Tehtävänä oli postikorttikuvasta maalata isompi, A3-kokoa. Mallikortit arvottiin ja minulle sattui tämä. Muistan harmitelleeni, kun en saanut sitä unikkopeltokorttia....  Mutta herrajjestas, siitä on jo 31 vuotta! Kylläpäs minä olen äkkiä vanhentunut. 

Piti  heti valokuvata työ, moneen kertaan,  ja  tänne blogiin lätkästä. Muistoksi itselleni.



Osasuurennoksia.



Luulenpa, että kehystän sen. Onhan se suorastaan monumentti itselleni. Että on joskus jaksanut ja viitsinyt.

31 kommenttia:

  1. Tottahan tämä vaatii pääsyä kehyksiin ja esille.
    Niin kaunis ja herkkä maalaus.
    Unikot voit maalata nytkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta unikot voi maalata nytkin, jos vaan enää käsi kulkee!

      Poista
  2. Tosi hienohan se onkin, kannattaa kehystää!

    VastaaPoista
  3. Äiti on tosi kauniisti maalattu, hienot varjot ja herkkä pään kaari ja ilme. Olet onnistunut tässä erityisen hyvin, tämä oli tärkeämpää tehdä kuin unikot.
    Ilman muuta kehyksiin muistoksi ja omaksi iloksi.

    Minä olen harmitellut, kun olen aikoinan myynyt kaiken, mitä olen tehnyt, ei ole alkuajoilta mitään muistona itsellä. Tosin en kaikkia huolisikaan, mutta joku voisi olla. Vasta loppupään tuotantoa ymmärsin säästä itselle. Onneksi jotain jäi, kun allergiakin puhkesi ja muutti tekotavat täysin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Uuna. Harmi, ettei alkuajan töitäsi ole jäljellä. Niitä olisi ollut kiva nähdä!

      Poista
  4. Ilman muuta kehystät! Tämä on herkällä kädellä maalattu, jotenkin hauras. Rakkaus lapseen ja lapsen luottamus pitäjäänsä on käsinkosketeltava. Vaikka tämä on jäljennös, siinä on sinun sielusi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä elämäntilanne, yksinhuoltajuus, sai minut paneutumaan tuohon...
      Kiitos♥

      Poista
  5. Ilman muuta kehystät! Katsotaan avajaisten jälkeen, mitä kehyksiä minulta jäi yli, saattaa olla sellaisia, joihin A3 mahtuu.

    Lempeän, rakastavan näköinen työ. Äiti ja tytär.

    VastaaPoista
  6. Hieno muistelu. Aika kiitää niin nopeaan... minkä ikäinen olit tuon maalatessasi? Ehkä et sitä tässä halua sanoa, mutta oletko itse miettinyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huups... ikäinen tuolloin.. alanpas laskemaan...

      Poista
  7. Olikin hyvä, että aloit penkomaan tavaroitasi ja laatikoitasi, löytyi tämä ihana maalaus! Jotain hyötyä siittäkin, ettei saa nukutuksi yöllä!
    Ja ilman muuta kannattaa kehystää ja laittaa parhaimmalle paikalle, että on aina näkösällä, kyllä noin kaunista maalausta on ilo katsella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ei koskaan tiedä mitä voi löytää kun hämärissä hääräilee.
      Kiitos.

      Poista
  8. Kaunis ja herkkkä työ! Ja ehdottomasti tuo on kehystämisen arvoinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän krakeloitunuthan se jo on, mutta haitanneeko tuo.

      Poista
  9. Minä ihastelen tässä erityisesti tuota aaltomaista liikettä työssäsi. Olet saanut upeasti lähes kahdeksikon mekon poimuista ja kaarista esille. Osaisinpa itsekin... (huoh!). :)

    VastaaPoista
  10. Hieno!! Mietin alkuperäistä maalaria, olisiko Martta Wendelin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todentotta, siinä on jotain yhtäläisyyttä Wendelinin vanhojen korttien kanssa. En yhtään muista kuka alkuperäinen tekijä oli.

      Poista
  11. Kaunis, kauniita pehmeitä kaaria ja herkkää tunnelmaa.
    Ilman muuta nostaisin arvoiselleen paikalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi kiva, jos olis tallessa tuo alkuperäinen pieni kuva!

      Poista
  12. Ihana maalaus ! Rakkaus ja rauha huokuu kuvasta. Ehdottomasti kehyksiin ja seinälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kivaa yllätys löytää tuo vanha työ. Kiitos♥

      Poista
  13. Aivan ihana, kyllä sinä osaat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin joskus on jaksanut ja viitsinyt yrittää:)

      Poista
  14. Vaikuttava! (Sinäkö se olit joka epäilit omaa osaamistasi?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiittää täällä.... juu kyllä se minä olin.... Tuolloinen kärsivällisyys ja keskittymiskyky on tipotiessään!

      Poista
  15. Kuten kaanon sanoi, sama tuli mieleeni! Upea maalaus kuuluu kunniapaikalle!

    VastaaPoista
  16. Rakkautta, herkkyyttä, sielukkuutta. Taulu ansaitsee todella kehyksiin ja kunniapaikalle kodissasi. Hieno työ.

    VastaaPoista