Kesä hönkii ja hengittää

Torpan pihalta löytyi kauniita kukkia kimppuuni

Hento ja hoiperteleva valamonruusu änkesi grillin kyljestä....

Pihamaalla ei ole nurmikkoa leikattu kuukausiin, niin luonnonkukat ovat saaneet rehottaa. Just hädin tuskin löytyy marjapensaat...

Kaikki ihan viidakoitunutta, sai kuitenkin pihakalusteet heinikosta kaivettua. Pihatammen alla, sopivassa varjossa on hyvä kököttää... 

Päivänkakkara oli valloittanut lähes kaikki paikat....

Sateinen, kostea kesä on saanut terijoen salavan oikein rehottamaan . Saunakin jotenkin ihan viidakon keskellä...

Pihapuutkin kasvavat ihan villisti...

Ja sitten koivuportista maailmalle, hei hei torppa..

Kukkanen ja kultakutri

Tämä pieni kaunokainen tervehti minua heinikon seasta ja oli valmis poseeraamaan kuvaajalle.

Ja tämä suuri kaunokainen olla möllötti auringossa. Kun kysyin siltä kuvauslupaa, se sanoi: "Muuuh!"  Kuvaaja ymmärsi sen luvaksi valokuvan ottoon ja click!

Mamman puutarhassa!

Tein eilen retken Lauttasaareen, mamman pikkumökille.  Ja ohhoh!!  Viidakkoon jouduin. Vihatut koiranputket ovat vallanneet pienen pihan

On ne kuitenkin aika kauniita

Äidin pikkumökki pilkistelee villiintyneen puutarhan keskellä. Tämä kellokukkakin oli suorastaan intaantunut kasvamaan ja lisääntymään, kun on saanut olla ihan rauhassa... koko kesän.

Koiranputki nöyristelee ja pyytelee anteeksi, kun on tuolla tavalla ryhtynyt aluevaltaajaksi

Varjoliljat ovat kuitenkin voimissaan ja niitä oli paljon paljon paljon....

Neilikkaruusupensas oli aivan uppeluksissa, yksi kukkanen vain pilkisteli.

Taskutaidetta ja yrttiämpäreitä

Minulla on tapana raahata taidetta matkamuistona kotiin. Yritin löytää niin pientä kuin mahdollista. Ja löysinkin, ihan taskuun mahtuvaa:  pienet kirjat, jotka mahtuu vaikka lompakkoon;  virolaisen Olga Terrin grafiikkaa ja toinen eri taiteilijoiden öljyväritöitä. Yksi grafiikkataulu ja käsinmaalattu pikkulautanen. (vertaa tikkuaskiin kokoa). Pieni on kaunista, eikö vaan olekin.

Matkalta sain voimaa ja virkistäviä ajatuksia. Niinpä vihdoin kotona innostuin parvekehommiin. Persilja, sitruunamelissa ja orvokki pääsivät sinkkiämpäriin istumaan.

Toiseen ämpäriin istutin suklaamintun ja viininlehtisalaattia (nam nam) ja tietty sinnekin orvokki kurkistelemaan. Tammimetsikkökin, joka ihmeellistä kyllä talven jälkeen voi hyvin, pääsi ulos odottamaan suurempaan ruukkuun muuttoa.

Viininlehtisalaatti on mahottoman hyvää herkkua vaikka leivänpäällä tomaatin kanssa. Sen mausta tulee mieleen lapsena maiskuteltu suolaheinä.

HUISKIS!