Nämä "Ylioppilaat" (mummini nimitti näitä ylioppilaiksi oikea nimi lienee akilleija) ovat kevään-alkukesän kukkijoita. Vaeltavat puutarhassa minne tahtovat. Luovat mukavia väriläiskiä sinne tänne. Vanhana maatiaisperennana ovat sitkeitä ja voimakkaita. Ja ah niin kauniita. Kuuluvat lempikasveihini. Niitä ei tarvitse hoitaa. Omin päin risteytyvät ja luovat uusia väriyhdistelmiä. Rakastavat aurinkoa.
Kun nämä kaunokaiset ilmestyvät puutarhaan tiedän että on kesä.
Juuri nyt ulkona tulee taivaalta kaikkea mahdollista, tuulen siivittämänä. En katso sinne. Katson kukkia.
Huiskis!
Akilleija kuuluu minunkin lemppareihini kukkamaailmassa. Ne ovat kookkaita, uljaita ja vahvoja, silti siroja ja mielettömän kauniita. Ne kestävät pohjolan talvet ja tuiskut.
VastaaPoistaTummanpunaisen tuollaisen tahdon, siis kauppaan.
Tummanpunainen on kaunis. Kun aurinko siihen lojottaa, se suorastaan hehkuu! Minulla on kerättynä pusseittain noiden siemeniä, värit ihan sekaisin. Ajattelin heitellä niitä navetan taakse, saunan eteen, aitan kupeeseen.... joka paikkaan. Itse päättävät jos viihtyvät. :D
PoistaKauniita värejä, taas sama puhdas skaala kuin sinullakin, olisikos näillä jutuilla jotain yhteistä?? Ensin ihmettelin, että mikä kukkalinja nyt on, mutta ymmärrän...pakoa...pakoa...odotusta. Liityn joukkoon :-)
VastaaPoistaAivan, nytkin kun ulkona on valkoista, sadetta, sumua, jalkarättejä, tekee mieli katsoa kukkia. Paeta tuota sumusadelumikeliä kaivelemalla arkistoistaan kauniita kukkia.
PoistaTervetuloa joukkoon!
Nämä ovat kauniita kukkia ja helppohoitoisia. Nyt kevätmasennuksen aikaan on hyvä olla piristystä, niin jaksaa odottaa oikeaa kesää. Kahlaan kukkiesi joukkoon nuuhkuttamaan ja ihailemaan...
VastaaPoistapirtsakkaa piristystä olla pitää.... kukko-kie-kuuu :D
PoistaPiti vielä sanomani, että tuo sivupalkin "Modigliani" on ihana!!
VastaaPoistaKiitos paljosti. Minä tykkään maalata noita pitkänaamoja :D
PoistaNautitaan kukista, vedetään verhot ikkunan eteen, kadotetaan harmaa pois.
VastaaPoistaNiin juuri, ei pienintä rakoakaan jätetä!
PoistaKyllä nämä kuvat tehoavat piristäjänä, kun vaan ei katso samalla ulos!Hi!
VastaaPoistaMulla on näitä myös jossain täällä tontilla, mutta jostain syystä ne ei pysy mun kukkamaallani, mutta aina ne jostain muualta putkahtaa ylös.
Nämä kukat on sellaisia vekkuleita... aina ne yllättää pullahtamalla milloin mistäkin väriloistossaan.
PoistaTuli mieleen lapsuuden piha. Omasssani ei kasva oikein mikään, nämä voisivat viihty jopa minulla.
VastaaPoistaNämä kyllä pärjäävät, tilkka multaa ja aurinkoa, se riittää!
PoistaHieno yhdistelmä eri värisiä akileijoja! Hyvä kasvi siinä mielessä, että lehdet ovat kauniit, vaikka kukinta olisi jo ohi.
VastaaPoistaTotta, ne on kuin suuria neliapiloita ja todella kauniin vihreitä!
PoistaIhastuttavia!
VastaaPoistaMiksiköhän mummisi kutsui näitä ylioppilaiksi? (Kukkimisajankohdan takia? Vai liittyikö siihen jokin tarina?) Voi että, tuollaisia tahtoo heti meijän mökille. Mökki on villinä omissa oloissaan melkein koko vuoden, joten vaatii ehdottomasti kukkia jotka eivät tarvitse hoitoa. Tähän asti siellä istutetuista parhaiten pärjäävät pionit ja lupiinit ja keisarinliljat. Ja tietysti luonnonniityllä kukoistaa valtava joukko hentoja luonnonkukkia, niistä taidan pitää edelleen eniten...
Minä arvelen, että juuri tuon kukkimisajankohdan vuoksi. Ja ehkä myös värinsä vuoksi, kun tuolloin oli enimmäkseen valkoisia kukintoja.
PoistaTämä on hyvä kukka, jota ei todellakaan tarvitse hoitaa. Kasvaa kun kasvaa, jos ei niin ei, vaan kun se löytää itselleen sopivan paikan, niin hups, keväällä kaunis lehtiruusuke pönkeää maasta ja kohta on kaunis kukinto. Milloin minkäkin värinen.
Tämä on alkuperältään luonnon kukka. Myöhemmin sitä on risteytetty jos jonkinmoiseksi väriyhdistelmäksi. Niistä en pidä.
Torpalla on meilläkin talon takana oikein lupiinipelto, jossa joudun ahertamaan, jottei se leviäisi joka puolelle. Kukkiessaan nekin ovat hirmu söpöjä. Sinnikäs akilleija=ylioppilas on itsensä lupiinien reunamillekin istuttanut :D
Ihanaa kevään odotusta täällä sivuillasi. Minäkin muistan tämän kukan. Tuli mieleen, että vieläköhän se kukkii meidän vanhalla mökillä, siellä niitä oli. Lähikuvat tästä kukasta ovat aivan mahtavia, mistä sinä sellaisia jättivesipisaroita olet kuvaan saanut?
VastaaPoistaOlen varma, että vanhalla mökillä kukkivat kauniisti.
PoistaNuo suuret kuplat on Photoshopista, siis lisätty kuvaan jälkeenpäin. Aika kivasti kyllä sopivat siihen.