Sydän...omani on kadoksissa, se ei tunnu kuuluvan minnekään, ei kellekään, ei itsellenikään. Ehkä se lensi tuon tuolin mukana, pelästyi avautuvaa ikkunaa ja hehkua sen takana?
Joo,ihan selvä juttu, siellä on ulkona alkanut paistella aurinko ja tullut kaunis kevät, niin eikös sitä ollakkin sitten lähdetty oikein vauhdilla nauttimaan ulos!
Minäpä arvaan. Ensin ikkuna on teljetty, peltillä peitetty ja naulattu umpeen. Mutta joku pikkuinen tahtoo ikkunan auki ja nousee tuolille. Se nakuttaa ikkunan irti ja selälleen ja ihastuu ulkona riehuvaa kevättä; ponnahtaa tuolilta ikkunanlaudalle roikkumaan, tuoli kaatuu, jalat sätkivät hetken ikkunassa, sitten pikkuinen pääsee ulos -- levittää siipensä ja lentää valoon --
Ja missä sydämellä on hyvä olla, se on hyvä koti. Talven jälkeen sydämeesi tulvii valoa ja lämpöä, se saa niistä lisää potkua ja sinä uutta energisyyttä.
Mielenkiintoinen ja hieno kuva!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaVanha kansa sanoo viisaasti ja niin se on. Kuvasta tuli mieleen, että taas on vauhdilla lähdetty, kun tuolikin on nurin. Mitä ihmettä on menossa?
VastaaPoistaPikemminkin kompastuttu.... :D kömpiessä!
PoistaNyt en kyllä arvuuttele, mutta ikkunan valo näyttäisi kuitenkin jotain positiivista olevan tulossa? Mutta miksi tuoli on nurin?
VastaaPoistaHilu mumma sanoi aina että jos on nuttu nurin, niin on onni oikein.... päteisköhän se tähänkin :D
PoistaSydän...omani on kadoksissa, se ei tunnu kuuluvan minnekään, ei kellekään, ei itsellenikään. Ehkä se lensi tuon tuolin mukana, pelästyi avautuvaa ikkunaa ja hehkua sen takana?
VastaaPoistaVaan jos se pelästynytkään, jos se lensi lämpöiseen, turvaan!
PoistaJa voihan niitä olla kaksikin, kuvasta huomaa kummassa nyt ollaan kotona.
VastaaPoistaKaksi aina kaunihimpi :D
PoistaJoo,ihan selvä juttu, siellä on ulkona alkanut paistella aurinko ja tullut kaunis kevät, niin eikös sitä ollakkin sitten lähdetty oikein vauhdilla nauttimaan ulos!
VastaaPoistaIhana harakka, sinä olet niin positiivinen! Juuri niin, kevättä katsastamaan!
PoistaKiire on tullut ulos, kun tuolikin on kaatunut mennessä.
VastaaPoistaAurinko näkyykin paistavan.
Keväällä painellaan kohisten!
PoistaTaitaa olla kiire sisälle olemaan yhdessä...
VastaaPoistaNäinkin se saattaisi olla.
PoistaToisessa kuvassa on hirmuisen lämmin :) Mukavaa...
VastaaPoistaLämmin ja valo on mukavaa, Peikko, siellä on sydämen hyvä olla.
PoistaMinäpä arvaan. Ensin ikkuna on teljetty, peltillä peitetty ja naulattu umpeen. Mutta joku pikkuinen tahtoo ikkunan auki ja nousee tuolille. Se nakuttaa ikkunan irti ja selälleen ja ihastuu ulkona riehuvaa kevättä; ponnahtaa tuolilta ikkunanlaudalle roikkumaan, tuoli kaatuu, jalat sätkivät hetken ikkunassa, sitten pikkuinen pääsee ulos -- levittää siipensä ja lentää valoon --
VastaaPoistaTämä pitää hyväksyä. Niin hieno tarina. Sitten vaan siivet sojolleen ja lentoon valoa kohti! Tuolista viis.
PoistaJa missä sydämellä on hyvä olla, se on hyvä koti. Talven jälkeen sydämeesi tulvii valoa ja lämpöä, se saa niistä lisää potkua ja sinä uutta energisyyttä.
VastaaPoistaKiitos aimarii, koitan kahmia valosta ja lämmöstä kaiken!
PoistaAurinko tuo elämän, niin se vaan on, ja elämisen riemu näkyy, silmätkin hakeutuvat automaattisesti lämmön puolelle. Oitis tykästyin tähän kuvaan.
VastaaPoistaKiitos sirokko. Valolla on ihmeellistä taikaa....
PoistaTuoli on mennyt nukkumaan, pitäähän senkin välillä lepuuttaa jalkojaan, uskollisen palvelijan.
VastaaPoistaKoti on paikka, mistä voi mennä maistamaan ulkoilmaa mutta jonne on aina hyvä palata.
Sinä se ajattelet tuolinkin hyvinvointia, kilttiä. Uskon että sinun kodissasi tuolitkin viihtyvät :D
Poista