maanantai 3. joulukuuta 2012

Tuulen Poika




Olipa kerran pieni Tuulen Poika. Hän oli hyvin yksinäinen.
Tuulen pojalla ei ollut maanpäällä ystäviä. Poikaa ei hyväksytty
joukkoon. Hän oli erilainen kuin muut pojat, koska hänet oli tehty tuulesta.

Tuulen Poika vietti aikaa piirrellen, ikkunasta taivaankaarta katsellen.
Hän lensi monet mielikuvitusmatkat, tähtiin, kuuhun, pyöri karusellia linnunradan kanssa.

Taivaan tähdistä tuli hänen ystäviään. Ne tuikkivat hymysuin ja
iltaisin saattelivat pojan pehmoiseen uneen.

Eräänä hämäränä talviaamuna, kun pojan äiti tuli herättämään häntä aamupuurolle....
poika oli kadonnut. Pöydältä äiti löysi pojan piirustuksen, jossa
linnunrata kuljetti poikaa kohti tuikkivia tähtiä....

Äiti rutisti kyynelsilmin paperin rintaansa vasten. Hän  tunsi piirustuksesta kumpuavan lämpöisen
sydämen sykkeen. Hiljainen tuulenvire heilautti verhon sivuun. Äiti katsoi taivaalle. Silloin äiti tiesi.




23 kommenttia:

  1. Taivas on täynnä tähtiä, jotka tuikkivat meille rakkaitemme viestejä. Tuulen poikakin siellä vilkuttelee, kun katselemme. Ihanan koskettava kuva ja tarina. Nenäliinaa täytynee lähteä hakemaan, nyyh...

    VastaaPoista
  2. Voi voi! Nyt en tiedä säälisinkö äitiä vai iloitsisinko pojan puolesta!Ehkä enemmän säälin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kannata sääliä. Iloitaan molempien puolesta.

      Poista
  3. Kyynel tirahti silmäkulmasta, äidin puolesta...niin kaunis tarina ja kuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tämä on satua... vaikka todellisuudestahan ne sadutkin kimpoilevat.

      Poista
  4. Aina kerrotaan Tuulentytöistä, nyt oli hienoa lukea Tuulenpojasta. Rohkeasti hän etsi oman paikkansa maailmankaikkeudessa. Äiti on suruissaan, mutta lapset ovat meillä vain lainaa, heidän on annettava mennä kokeilemaan omia siipiään.
    Hieno tarina, oikeastaan proosaruno :-)

    VastaaPoista
  5. Tunne tuulen pojan, olen tavannut hänet monta kertaa joka puolella. Jos ei rutista poikaa syliin, hän katoaa tähdeksi muiden tähtien joukkoon.

    Kaunis tarina, kuvassa huumaava värimaailma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, Susu. Tuulen poikia on paljon jotka pelastavaa syliä kaipaavat.

      Poista
  6. Ihana tarina ja kuva! Ihan liikutuin.

    VastaaPoista
  7. Yksinäinen, joka hakee ilon ja hyväksymisen toista kautta. Siteitä ei tarvitse, lämpö on ja jää.
    Voi kuinka hieno tarina , kuva vain on tuttu :-)

    VastaaPoista
  8. Tuulen poikanen on aina läsnä, joskus vain hiljaisena henkäyksenä hiuksissa. Silloin hän nukkuu niin kuin kuvassa. Peittonaan kuulas taivas ja tuulinauha :) Ihana tarina ja kuva!

    VastaaPoista
  9. Katsoin ensin kauan tuota kuvaa joka on värimaailmaltaan että muutenkin kiehtova!
    Olen vähän herkässä mielentilassa meillä täällä kaupungissa tapahtuneen dramaattisen tapahtuman takia ja olen ajatellut näitä Tuulen Poikia viime aikoina enemmänkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä itsellänikin herkkä mielenolo. On vähän pala kurkussa. Halataan tuulen poikia!

      Poista
  10. Tuulen Pojalla on hyvä olla. Useimmilla meillä on oma Tuulen POikamme, jonka tunnistamme tähden tuikkeena, kevyenä tuulen vireenä poskella. Kaipauksena sydämessämme.

    VastaaPoista
  11. Ihana tarina Tuulen pojasta ja kuva kertoo lisää tarinaa. Ihanat värit ja niin kepeän keinuvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnunradalla on kepeää lentää. Kiitos arleena.

      Poista
  12. Avaruuden sylissä on Tuulen Pojalla pehmeä vuode.

    VastaaPoista