torstai 10. toukokuuta 2012

Äitienpäivä....




Äitienpäivä

Kerran vuodessa se tulee. Äitienpäivä .Kotona leivottu kakku. Lasten punaiset posket. Epävireinen kuorolaulu vuoteen äärellä. Kahvit sänkyyn. Oikeesti.  Ruusuja. Aitoja kortteja täynnä lasten tuhruisia hempeitä sormenjälkiä. Lahjoja. Keittiössä jauhopussit, sokerit, munankuoret leppoisasti levällään. Tiskikone täyttämättä. Äidin silmät loistaa, suu hymyää lempeästi. Rakastavasti. Märät pusut poskelle, pienet kädet kaulalle. Ylpeä isä. On saanut katraansa hallintaan ja tilaisuuden toteutettua. Vaimolle vuosittaisen hyvän mielen. Osoituksen äitiyden arvostamisesta.

Näinhän mainosmiehet tuon päivän kuvaavat. Tahtovat äidille ostettavan autosta aamutossuihin ja kaikkea sen väliltä. Ostettavan vuosittaisen arvostuksen.

Äiti kestää tämänkin. Äidit ovat urhoollisia. Eivät kerro, että olisivat ehkä nukkuneet pitempään. Nauttineet rauhallisen aamuhetken perheen kanssa, aamiaispöydässä. Jutustelleet mukavia. Viettäneet aikaa... yhteistä aikaa. Eivät sano, että olisi keittiön voinut siivotakin ja kukkapaperit laittaa paperikeräysroskiin. Eivät sano, ettei olisi tarvinnut aamutossuja, kun viimevuotisetkin ovat vielä paketissa, kun niitä ei ehdi käyttää. Ei ole aikaa liihottaen tossuissa sipsutella. Eivät kysy millä luottokortilla lahjat maksettiin.

Nuo urhoolliset äidit. Perhettään pyyteettömästi rakastavat äidit. Työn ja perheen yhteesovittamisen kanssa kamppailevat äidit. Puhaltavat haavat terveiksi. Silittävät paidat. Huolehtivat harkka-vaatteista. Seisovat katsomossa hurraamassa juniorin maalisyöttöä, vaikka väsyttää ja pitäisi pyykitkin ehtiä.... ja kaupassa käydä.... ja ruokaa laittaa.... Kököttävät vanhempainillassa. Korjaavat ratkenneen balettipuvun sauman. Nuo ihanat äidit.

Itse menen pesemään äitini hiukset, kun ei itse pysty. En vie kukkia, koska ei huomaa kastella.

Hyvää äitienpäivää kaikille, orvokkijuttuja kuiskivien kukkien kera!







Kiiris


23 kommenttia:

  1. Voi mikä viisaus kirjoitukseesi kätkeytyykään.
    Äitien arvostuksesta on tehty aivan samallalailla kaupallinen, kuin on kaikki juhla-ajat.
    Mielestäni äidin arvostus kuuluu näkyä jokaisena päivänä, ei vain yhtenä aamuna vuodessa.
    Kiitos tästä kirjoituksesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin minäkin ajattelin. Äidit kapinaan!!!! :) Tai jos äidit meneekin lakkoon!!

      Poista
  2. Kirjoitit viisaita ajatuksia äitienpäivästä. Äitienpäivä-äidin myytti alkaa kuvittelijan asuinsijoilla huveta olemattomiin. Tämä epä-äiti mielikuvapukeutuu äitienpäivänä säkkiin ja tuhkaan. Postauksestasi nostan esiin sanan kököttää. Sitä aion tehdä äitienpäivänä, se komppaa täydelleen tämän hetkistä mieleni maisemaa.
    Omaa äitiäni muistelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikea on meininki! Enpä itsekään paljoa muuta kuin kökötän ja syön ehkä vadelmajuustokakkua, jonka itse käyn kaupasta ostamassa, ihanaa!

      Poista
  3. Hieno postaus! (minä leikkasin äidin kynnet) Kiitos ihanista orvokeista ja oikein hyvää päivää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin pieneltä tuntuva asia, mutta iso apu henkilölle, joka ei itse oikein pysty. Kynsienleikkuu. Se on myös yhteistä aikaa, jotain pientä höpötellään.
      Kiitos!

      Poista
  4. Ihanat orvokit. Yhdyn täysin edellisiin vastauksiin. En ole uhrautunut, enkä kaipaa erikoista juhlapäivää itselleni. Olen mielissäni, jos poikamme ja miniämme tulevat,
    mutta en pahoita mieltäni jos eivät kerkiäkään.
    Ihanaa viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin mennään meilläkin. Ei turhia pakkojuhlia, eikä paineita.

      Poista
  5. Ihanat orvokit! Kauniita ajatuksia äitienpäivänä. Täällä oli aikoinaan äitienpäivä,kun asuin täällä ensimmäistä kertaa,mutta jossain vaiheessa se muutettiin perhepäiväksi,eli ei ole erikseen isän-tai äitienpäivää.Ja tuo perhepäivä ei ole mennyt mitenkään kaupalliseksi,joten sitä tuskin huomaakaan (ihan ok,mielestäni).Äitienpäivää on ehkä liikaa romantisoitu ja kaupallistettu.Oikein hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hitsit, tuo PERHEPÄIVÄ on aivan huikeaaa!! Sehän on juuri sitä, mitä perhe kaipaa: yhteistä aikaa. Mennä vaikka piknikille, tai leffaan tai mitä tahansa. Tuota pitäisi kyllä täälläkin markkinoida.

      Poista
  6. Viisaita sanoja, koskettava kirjoitus. Näinhän se on, nuo ihanat äidit! Parasta lahjaa ei rahalla saa, vaikka kauppiaat toisin väittävät. Se voi olla vaikka puhtaat hiukset, kun ei itse enää jaksa pestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se on. Jos antaa toiselle aikaa, se ei maksa mitään ja varmastikin monasti on paljon tärkeämpää, kuin joku äkkiä viimehädässä hankittu pakkolahja.
      Tämä lähettää miiwille voimahaleja!

      Poista
  7. Tuommoiseksi hömppä-hössöksi koko äitienpäivä on mennyt. Ei tunnu aidolta, mutta ikuisesti muistan ajatuksin omaa äitiäni ja sydäntäni lämmittää vieläkin silloin ekaluokkalaiselta pojaltani saamani kortti - Onnea äibile! On säilynyt tallessa yli kolmekymmentä vuotta.
    Myös sinun äitisi saa hienon lahjan, hän saa tuntea lapsensa lähellään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, juuri eilen löysin kansion johon olen säilönyt tyttäreni äitienpäivä kortteja 40 v. ajalta (kaikki eivät ole tallessa).
      Sieltä löytyi tarha-ajalta yksi ihanuus: Tytär, tuolloin ehkä 5 v. oli kirjoittanut kirjekuoren päälle Onnea Äiti, tarhan tädit olivat opastaneet, että pitäisi kirjoittaa Onnea Äidille.... arvaat varmaan.. Kirjekuoren päällä luki Onnea Äiti Dille!!! On noi kakarat niin ihania!
      "Onnea äibile!" - IHANA!!

      Poista
  8. Juuri niin. Minunkin 9-kymppinen äitini aina valittaa kun kukaan ei käy aikoihin ja sitten yhtenä päivänä kauhea hässäkkä, kaikki tulevat kerralla (suuri suku) eikä pysty kenenkään kanssa kunnolla edes juttelemaan. Arjen pikkuvisiiteistä olisi paljon enemmän iloa.
    Äiti Dille :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta haastelet. Ikääntyneet äidit kaikkine mahdollisine sairauksineen eivät oikeesti jaksaisi yhden päivän hässäkkää. Pikkuvisiitti, juttuhetki silloin tällöin olisi varmasti äidinkin mieleen enemmän. Voisi oikeasti kuunnella mitä vanhuksen mielessä liikkuu.

      Poista
  9. Onnea vaan minunkin puolesta kaikille Äideille.

    Itse en ole äiti, oma valintani. Olen hyvin vaatimattomista olosuhteista lähtöisin ja meitä oli ja on edelleen kuusi lasta. Ei ollut juoksevaa vettä yms. mukavuuksia. Töitä sai tehdä paljon maalla, nyt siitä on kylläkin hyötyä.

    Mutta ... koin että oma elämäni tulisi olla helpompi. Täytyi siis tehdä paljon töitä oman elämän eteen, ei siinä olisi jaksanut lapsia enää ajatella ... ei henkisesti eikä muutenkaan. Siispä, olin jo melko nuorena ajatellut ettei minun elämääni kuulu omat lapset, niin ihania kuin he ovatkin. Onneksi sisaruksillani on aivan ihastuttavia lapsia ja lapsenlapsia, suku jatkuu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokainen tekee omat valintansa. Omista lähtökohdistaan. Onneksi on mahdollisuus tehdä valintoja. Se on hyvä. Se on oikein. Ihmisen valintoja tulee kunnioittaa. Ei äitiys ole mikään ainoa autuaaksi tekevä asia. Elämässä on toki paljon muutakin. Minulla oli Hilu-mumma. Niin kertakaikkisen rakas ihminen. Äidinäitini sisar. Hänellä ei ollut omia lapsia. Hänen kanssaan vietimme kaikki lapsuuden ihanat kesät maalla. Hän oli ja on minun tärkeysihminen. Nyt enää muistoissa. Hänelle minulla on paikka sydämeni sopukassa.

      Toivotan sinulle elämäntäyteistä viikonvaihdetta. Ja muitakin päiviä kauniita.

      Poista
    2. Kiitos Kiirepakolainen. Oma Äitini oli minulle hyvin läheinen ja rakas eläessään ... ja on sitä vieläkin ... muistoissa.

      Poista
  10. Aika tavalla noinhan se menee...
    Mutta että Sinulla on vielä äiti elossa - halauksia teille molemmille.

    VastaaPoista
  11. Peikolta ja toivotus. On hienoa, jos on äiti.

    VastaaPoista