tiistai 17. huhtikuuta 2012

SOSIAALINEN ERAKKO





Kattojen yllä katsastin
katonharjalla ratsastin
maisemat kameraan keräsin
havahduin ja heräsin...



Kamera löysi punaisen majan
takana talojen, vesirajan,
Lokin pihalta apehtimassa
auringonillassa tepastamassa.



Kaukaa niitä katselen
Mattojen päällä astelen
taivaankattoa hipaisen
palasen valoa sisään heitän
varjojen pälvet sillä peitän.



Tuulessa liehuu valkoinen verho
purjeeksi luulen
laineiden äänen kuulen
Meren tuoksua sisään kannan
luota punaisen majan kaislikkorannan.



Kaupungin laidalla....
kattojen yllä...
Taivas maata lähempänä...
kyllä.






32 kommenttia:

  1. Runon siivin
    luokses hiivin
    kattojen yllä ylitetyillä
    matkoilla jolla voi erakkokin olla
    joskus pelkkä nolla.

    Kyl on kylymä, ei juokse ajatus, ei mikään.
    Hienosti kuljetit kameraa ja kynää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylymä on täälläkin, siksipä sosiaalinen erakko pysyttelee sisätiloissa, visusti....
      Kiitos runosta mainiosta :)

      Poista
  2. Nyt minun pitäisi runolla jatkaa
    Mökkiä ihailla, jatkaa matkaa
    puutarhakylään ja kattojen yli
    ratsastan auringonlaskuun.

    Olen aina luullut, ettei kaupungista irtoa mitään hyvää kameraan, mutta jälleen väärässä, niin kuin niin monesti ennenkin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä löytyy kauneutta. Tuo vaarinsaaren punainen mökki oli pienoinen yllätys, kun kameralla zuumailin. Muutanko sinne!!

      Poista
  3. Kylläpä riimit ovat löytyneet napakasti ja soivat kaihoisasti.
    Komeat on näkymät kattojen yltä, meri siintää, pilvet kiitää, lokkikin liitää.
    Kuten huomaat täällä ei riimit nyt löydy, mutta tärkeintä onkin, että tulin ihailemaan sinun postaustasi. Terveisin kallioerakko :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kallioerakko! Meitä on näköjään joka lähtöön :)))))

      Poista
  4. Taivaan kattoa hipaisen, olipas hienosti sanottu!
    Ja oikeestaan sä asut aika lähellä merta, kun noin hyvin näkyy!
    Ja siellä oli pikkunen mökkikin, mutta entä sitten, kun vesi on korkeella, mahtaako jäädä vallan veden alle?
    Vai tuleeko meri koskaan täyteen??? hi, hih!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida kevättulvat mereen vaikuttaa, vaikka Vantaankoski riehuu jo ihan hurjana.
      Tuosta saisi hienon runon: "tuleeko meri koskaan täyteen??" Kauniisti sanottu!

      Poista
  5. Tuolta korkealta näkyy kauas ja kuvaaja on taitava löytämään kohteet kuten riimitetlytkin

    VastaaPoista
  6. Hienosti olet taivaankattoa hipaisut ja meren tuoksut voin ihan muistaa kuvien perusteella.Lumet näyttää sitten kokonaan jo sulaneen pois?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukuunottamatta joitain länttejä tuolla koirapuistossa, on lumet todellakin kadonneet:D

      Poista
  7. Ihana tuo punainen mökki!
    Kyllä korkealla asumisella on puolensa,
    niinkuin kuvistasi näkee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin ihastuin tuohon mökkiin. Olen tuuminut, että mikä se oikein on, kuka siellä kesäänsä viettää?

      Poista
  8. Voiko yhdestä ikkunasta,
    nähdä noin monenlaista?
    Riimisi mieltä niin lämmitää,
    sanoo metsäerakko tää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahdesta ikkunasta... toinen etelään kohti kaupunkia, toinen pohjoisen suuntaan. Näkee vaikka mitä!
      Kiitos metsäerakolle :)

      Poista
  9. Kameraa napsasit
    kattojen yllä,
    auringon kilonkin
    ikuistit sillä.

    Pieneksi tunsin itseni kuviasi katsoessani.

    VastaaPoista
  10. Mahtava tuo lokin varjo.
    Ja muutenkin kiva kuvasarja teksteineen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, itsekin tuosta lokkikuvasta tykkään. Kiitos mimi!

      Poista
  11. Runosuonesi on puhjennut keväiseen kukkaan. Kuvasarjassa paljon värejä ja valoja ja yksi aivan loistava varjo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä suoni pulputtaa. Tuo lokki oli tosi hauska vekkuli, kun se yritti nyhtää purukumia maasta. Parvekkeelta zoomailin :D

      Poista
  12. Runosi oli kuin soljuvaa vettä

    En arvannut että Hesasta olet nuo kuvat ottanut... mutta onhan tää kaupunki niin iso, ettei länsi tunne itää ja niin päin pois.

    Katot ovat ihania, ja tuo pieni punainen mökki - kaupungissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos orvokki mieltä lämmittävästä kommentistasi. Itsekin aina hämmästyy Helsingin kauneutta ja erilaisuutta, kun vähän tarkemmin tutkii. :)))

      Poista
  13. Tosi kiva city-postaus - niin kuvat kuin sanat, kiitos!

    VastaaPoista
  14. Upea kuva ja sana runo. Näin Katto-Kassisen, se ihan varmasti kurkkasi piipun takaa ekasta kuvasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen varma, että se majailee siellä. Kiitos Deme!

      Poista
  15. Mukavaa katseltavaa ja luettavaa. Värikästä ja ilmavaa, niin kuvat kuin riimitkin. Jos sinä olet sosiaalinen erakko hipaisten taivaankattoa, niin minä olen sosiaalinen erakko eristäytyneenä lumen valtakuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, sosiaalinenlumierakko :) Täällä onkin esiintyneet kommenteissaan jo kallioerakko ja metsäerakko! Kiitos aimarii kauniista kommentistasi :))

      Poista