Minua kiinnostaisi kuvata ensimmäisen kuvan rakennuksen seinää aivan läheltä. Tulisi varmaan hienoja pintarakenteita. Tykkään vanhoista, seinistä, kukista, ihmisistä...:-)
Rosoiset pinnat, ikä, historia, elämä -kaikissa niissä on estetiikkaa, ellei kauneuden niin rumuuden, ja siksi se on niin inhimillistä ja ihanaa. Kuvauksellista.
Joskus kun näkee pellolla vanhan rätsähtäneen ladon, niin kuinka ihmeessä se näyttääkin niin kauniilta. Ehkä siksi, että se on täynnä elämäntarinoita... Kiitos miiwi.
Upea kuva, kyllä tuolla on kannattanut olla.
VastaaPoistaVärit ja tuo rosoinen seinä...kaunista.
Ylikukkineessa tiikerinliljassa puolestaan lämmin oransin hehku.
Oli kyllä mieleenpainuva kaupunkivaellus! Monestakin syystä:)
PoistaOn totta, että vanha- jopa ränsistynyt voi olla kaunista. Ainakin tässä tapauksessa vanha on kaunista.
VastaaPoistaOllaankohan mekin sitten..... :))))
PoistaVanha on kaunista ja patinoitunutta. Kukkien kauneus sammuu vasta, kun ne ovat kokonaan hävinneet.
VastaaPoistaTotta, vanhassa näkyy elämänjäljet.
PoistaMinua kiinnostaisi kuvata ensimmäisen kuvan rakennuksen seinää aivan läheltä. Tulisi varmaan hienoja pintarakenteita. Tykkään vanhoista, seinistä, kukista, ihmisistä...:-)
VastaaPoistaMiltähän omat rypyt näyttäisivät makrokuvattuna :)))
PoistaRosoiset pinnat, ikä, historia, elämä -kaikissa niissä on estetiikkaa, ellei kauneuden niin rumuuden, ja siksi se on niin inhimillistä ja ihanaa. Kuvauksellista.
VastaaPoistaJuuri niin, inhimillistä ja ihanaa!!
PoistaKuinka vanha voikin olla näin kaunista! Onnistuneet kuvakulmat.
VastaaPoistaJoskus kun näkee pellolla vanhan rätsähtäneen ladon, niin kuinka ihmeessä se näyttääkin niin kauniilta. Ehkä siksi, että se on täynnä elämäntarinoita... Kiitos miiwi.
PoistaKiiris ja Kilroy ne yhteen soppii... =) Upeita kuvia kerrassaan.
VastaaPoistaHih, alankin heti laulamaan tuota :))) Kiitos Deme!
Poista